Kanin karvanlähtö

Kanin karvanlähtö – Asiantuntijan vinkit
Kanin karvanlähtö on luonnollinen prosessi, joka tapahtuu aikuisella kanilla yleensä kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Karvanlähtö alkaa usein kuonon päältä ja kyljistä ja kani voikin hetken aikaa olla hyvin erikoisen värinen ja näköinen. Esimerkiksi luonnonharmaassa kanivärissä yhdessä kanin karvassa on useita värikerroksia, jotka tulevat tällöin hyvin esille ja kani saattaa hetken olla vauhtiraidallinen.
Karvanlähtö on yksilöllistä ja sen vauhti saattaa vaihdella vuosittain. Joillain kaneilla turkki lähtee hissuksiin viikkojen aikana, toiset kanit muuttuvat muutamassa päivässä rähjääntyneen pölypallon näköisiksi.
Yhteistä kaikille kaneille on kuitenkin se, että siisteinä eläiminä ne osallistuvat turkinhoitoonsa nuolemalla itseään ja kavereita. Tämä tapa aiheuttaa myös ongelmia. Kanit eivät pysty oksentamaan karvaa pois, vaan karvoista päätyy ruuansulatukseen ja kaikki ei välttämättä tule läpi, mikä voi aiheuttaa kipuja ja jopa suolilamaa. Suolilama voi olla kohtalokasta ja joka tapauksessa sen hoito on hankalaa sinulle ja kanille, joten kania kannattaa ja pitää auttaa turkinhoidossa.
Kanirotuja on kymmeniä ja kanit eroavat toisistaan muodon, korvien, koon, värityksen ja turkin osalta.  Yleisimmällä Suomessa kasvatetuilla kaneilla, kääpiökokoisiksi laskettavilla hermeliineillä ja kääpiöluppakorvakaneilla turkin pituus vaihtelee tavallisesti noin sentistä kolmeen. Pienemmät hermeliinit ovat alle kilon kokoisia ja isoimmat kääpiölupat noin kaksi ja puoli kiloa. Jo tällaisilla karvan pituus ja eläimen kokoeroilla parhaiksi voivat osoittautua erilaiset trimmi- tai turkinhoitovälineet, puhumattakaan yli kuusikiloisista jätti- tai turkkiroduista kuten angorakani.
Mikäli kanisi pitää kosketuksestasi, perushoitoa voi olla silittäminen. Meidän käsissämme tuppaa olemaan kosteutta, rasvaa ja lämpöä, karvat jäävät hyvin käsiin kiinni. Voit käyttää apuna myös sileäkarvaisille koirille tarkoitettua lyhytpiikkistä kumisukaa, pehmeäpintaista harjaa tai pisimmissä turkeissa karstaa ja nyppimistä. Viimeisten käytössä on vinkkinsä: opettele oikea karstaustapa, ettet riko kanin herkkää ihoa ja älä nypi turkkia, joka ei ole irtoamassa. Nyppimisen voit tehdä sormin tai trimmiveitsellä, muista kuitenkin, ettei karvaa ole tarkoitus leikata eikä ihoa saa vahingoittaa. Varsinkin lupilla voit käyttää myös tiheää kampaa apukonstina.
Kaneilla muuten on turkissa muutama paikka, jotka ovat luonnostaan karvattomat eli polkuanturat. Jos siis kurkkaat tassun pohjaan niin älä siis hämmästy.  aKrvanlähdön aikaan myös nk. niskakolmio saattaa joillain kaneilla olla miltei karvaton, siinä nimittäin ei ole peitinkarvoja, joten jos pohjavilla lähtee humauksessa niin hetken kanisi niska on karvaton.
Naaraskaneilla myös kiimakiertoon liittyvä pesänrakennusvietti saattaa aiheuttaa karvattomia laikkuja. Pesää rakennetaan toki heinistä ja vaikka jopa varastetuista sukista, mutta monet naaraat nyppivät rinnastaan ja kyljistään pehmikettä poikasille. Tässäkin vietit eroavat: jotkut kanit näyttävät melkein nakuilta, toisille riittää yksi puhallus karvoja muiden pesätarpeiden joukkoon.
Näistä siis ei kannata huolestua. Huolestua kannattaa, jos karvattomia laikkuja tulee muutoin, kun karvanlähdön tai valeraskauden yhteydessä, kani vaikuttaa muuten kipeältä, laikkujen reunat ovat hilseileviä tai jos epäilet kanillasi ulkoloisia.
Myös ruuansulatuksen toimivuutta pitää seurata. Kanin pitää syödä jatkuvasti, jotta sen ruuansulatus toimii. Mikäli sillä on kipuja vaikkapa mahalaukun tai ohutsuolen tukoksen vuoksi, näin ei käy ja apua tarvitaan, ota tuolloin yhteyttä eläinlääkäriin. Vähentynyt syöminen näkyy usein myös ulosteessa. Tiedät jo, millaista on hyvin syövän, terveen kanin uloste. Mikäli ulosteen koko pienenee aikuisilla kaneilla mustapippurin kokoiseksi, on syytä hankkia apuja.
Mikäli tarvitset apuja oikeisiin välineisiin, tule moikkaamaan meitä myymälään. Autamme mielellämme kaikissa kanin hoitoon liittyvissä kysymyksissäsi.